Opening Eyes -ohjelman alku voidaan jäljittää vuoteen 1991, jolloin tri Paul Berman, Amerikan silmälääkäriliiton (American Optometric Association) urheilunäköjaoston (Sports Vision Section) hallituksen jäsen, nykyinen Opening Eyes -ohjelman maailman kliininen johtaja (Global Clinical Director) tarjosi näköseulontoja urheilijoille Vammaisten Olympialaisten kesäkisoissa Minnesotassa. Vapaaehtoiset optikot havaitsivat, että noin kolmannes seulotuista urheilijoista tarvitsi laseja ja että 66 prosenttia ei ollut käynyt näöntarkastuksessa edellisen kolmen vuoden aikana. Ongelmien diagnosointi ja reseptien määrääminen ei kuitenkaan riittänyt: urheilijat tarvitsivat korjauslinssejä. Maailman kesäkisojen jälkeen tri Berman kollegoineen toimitti urheilijoille näönhoitoyhteisön lahjoittamia silmälaseja heikkonäköisyyden seulonnan lisäksi. Opening Eyes -ohjelma on antanut näönhoidon ammattilaisille eri puolilla maailmaa tuhansia tilaisuuksia tarjota maksuttomia näkötarkastuksia vapaaehtoisvoimin kymmenille tuhansille Vammaisten Olympialaisten urheilijoille.

Berman työskenteli alun perin AOA:n (American Optometric Association) SVS-jaostossa (Sports Vision Section)- Berman on SVS:n entinen puheenjohtaja - kun hän alkoi laatia Vammaisten Olympialaisten Opening Eyes -ohjelmaa. AOA:n urheilunäköjaosto (Sports Vision Section) koostuu yli 500 eri puolilla Yhdysvaltoja toimivasta optikosta, jotka ovat mukana urheilijoiden näköseulonnoissa esimerkiksi US Olympics Festival-, Olympics Sports Festival- ja Junior Olympics -tapahtumissa.

Ensimmäinen Vammaisten Olympialaisten yhteydessä toteutettu seulonta tehtiin vuonna 1991 Maailman kesäkisoissa Minneapolisissa (Minnesota, USA). Kyseisessä tapahtumassa seulottiin 370 urheilijaa. Urheilijoille, jotka eivät läpäisseet seulontaa tai tarvitsivat jatkohoitoa, annettiin lähete paikallisille näönhoidon tarjoajille. Tämä ensimmäinen kokemus paljasti, että Vammaisten Olympialaisten urheilijat tarvitsivat laadukasta näkö- ja silmähoitoa, jota he eivät enimmäkseen saaneet.

Vuoden 1995 Maailman kesäkisat Connecticutissa olivat käännekohta Opening Eyes -ohjelmassa. Sen sijaan, että urheilijoille olisi annettu vain yhteenvetoarkki, jossa suositeltiin jatkohoitoa, suoraa kliinistä hoitoa annettiin paikan päällä. Ohjelma laajennettiin seulontatesteistä taittokyvyn määritykseen (testi, jolla määritetään silmälasien reseptivahvuus) ja reseptilasien valmistamiseen. Yhteensä 905 urheilijaa arvioitiin ja 400 paria silmälaseja reseptivahvuuksilla jaettiin maksutta.

Vuoden 1995 Maailmankisojen kokemus paransi merkittävästi Opening Eyes -seulonnoissa vapaaehtoistyötä tehneiden lääkäreiden ja harjoittelijoiden kliinistä hoitoa ja muutti heidän asenteensa.

Vuoden 1997 lopussa Special Olympics Incorporated lisäsi tämän näköohjelman yritysrakenteeseensa. Ohjelma tunnettiin silloin nimellä "Special Olympics Opening Eyes Vision Health Program". Siitä tuli keskeinen osa Vammaisten Olympialaisten terveet urheilijat -hanketta (Special Olympics Healthy Athletes Initiative). Lions Clubs International Foundationin lahjoitus vuonna 2000 mahdollisti Vammaisten Olympialaisten Opening Eyes -ohjelman laajentamisen kaikkialle maailmaan. Tällöin nimeksi muutettiin "Special Olympics-Lions Clubs International Opening Eyes".

Vuonna 2002 Vammaisten Olympialaisten Opening Eyes -ohjelman menestys mainittiin Maailman näköpäivänä, kun hallituksen, ammattiorganisaatioiden ja vapaaehtoisorganisaatioiden johtajat kokoontuivat Washington, D.C:hen kiinnittämään huomiota ehkäistävään sokeuteen maailmassa, lisäämään tietoisuutta näön ja sen säilyttämisen tärkeydestä sekä tunnistamaan tehokkaita ohjelmia ja yhteistyöhankkeita, joilla pyritään ratkaisemaan ehkäistävän sokeuden ongelma.

Lionien ja Vammaisten Olympialaisten pitkäaikaista yhteistyötä juhlistetaan 90. Lions Clubs Internationalin vuosikongressissa.